Liiga

Suomen seuratuimman urheilulajin eli jääkiekon parissa on tuhansia harrastajia, toimijoita ja sitäkin enemmän katsojia. Liiga edustaa Suomen urheilubisnestä parhaimmillaan, sillä mikään muu laji tai sarja ei ole yhtä pitkälle tuotteistettu tässä maassa kuin Liiga.

Jääkiekolla on pitkät perinteet Suomessa ja hyvä, jatkuva kansainvälinen menestys tukee lajin suosiota. Kotimaan pääsarja on yksi Euroopan ja koko maailman arvostetuimpia kiekkosarjoja, jonka korkea vaatimustaso tunnetaan aina Pohjois-Amerikkaa myöten. Liiga tuottaa vuosittain uusia huippupelaajia NHL- ja KHL-liigoihin, mutta yhä enemmän ulkomailta tulee pelaajia Suomeen hakemaan juuri uutta nostetta uralleen. Hyvänä esimerkkinä tästä on yhdysvaltalaismaalivahti Ryan Zapolski, joka tuli Pohjois-Amerikan alasarjoista Rauman Lukkoon vuonna 2013 ja on tällä hetkellä KHL:n kuumimpia maalivahteja. Samankaltaisia esimerkkejä on lukuisia muitakin.

jäähalli

Suomen jääkiekon kruununjalokivi

Jääkiekon SM-liiga, joka on tunnettu vuodesta 2013 eteenpäin myös pelkkänä Liigana, on Suomen korkein jääkiekon sarjataso ja se on oma erillinen organisaationsa eikä näin ollen kuulu Suomen Jääkiekkoliiton alaisuuteen. Osakeyhtiöperiaatteella toimiva Liiga on taloudelliselta rakenteeltaan samankaltainen kuin monet muut maailman huippusarjat, kuten NHL ja SHL. Mukana olevat joukkueet maksavat Liigapaikastaan osakemaksua ja sarjan ehtojen mukaisesti kehittävät toimintaansa halliolosuhteiden sekä pelaaja- ja TV-sopimusten osalta. Jääkiekkoliiton alaisen ylimmän sarjatason Mestiksen nimihän tulee sanasta ”mestaruussarja” kuvaamaan liiton korkeinta sarjatasoa.

Liiga on nykyään perinteisesti niin sanottu suljettu sarja, johon ei pelkillä pelillisillä ansioilla ole mahdollista nousta Mestiksestä. Vaikka Mestis ja Liiga ovatkin kaksi erillistä tahoa, tekevät ne tiivistä yhteistyötä niin taloudellisesti kuin pelaajaliikenteenkin osalta, monilla Liiga-joukkueilla nimittäin on yhteistyösopimukset eli ”farmisopimukset” vähintään yhden Mestis-joukkueen kanssa, jolloin pelaajia on helppo siirtää joukkueesta toiseen. 2010-luvulla SM-liiga on ollut avoimempi kuin moniin vuosiin, sillä pääsarjaan ovat nousseet viime vuosina Vaasan Sport, KooKoo Kouvolasta sekä Mikkelin Jukurit. Muita viimeaikaisia suuria muutoksia sarjassa ovat olleet Jokereiden siirtyminen KHL:ään ja Espoon Bluesin ajautuminen konkurssiin kauden 2015–2016 päätteeksi.

Liigakarsinnoista on tällä hetkellä luovuttu täysin ja sen sijaan Mestis-joukkue voi anoa Liigalisenssiä. Jos lisenssiehdot täyttyvät ja hakemus hyväksytään, joukkue nostetaan Liigaan yhden kauden mittaisen siirtymäajan päätteeksi.

Joukkueet ja kauden rakenne

Kaudella 2017-2018 Liigassa pelaa yhteensä 15 joukkuetta:

  • Helsingin IFK
  • HPK
  • Tampereen Ilves
  • Mikkelin Jukurit
  • JYP
  • KalPa
  • KooKoo
  • Oulun Kärpät
  • Rauman Lukko
  • Lahden Pelicans
  • SaiPa
  • Vaasan Sport
  • Tampereen Tappara
  • TPS
  • Porin Ässät

Runkosarjakaudella jokainen joukkue pelaa 60 ottelua. Jokainen tiimi kohtaa toisensa kauden aikana neljästi ja sen lisäksi jokaisessa viidessä kolmen joukkueen lohkossa pelataan kaksinkertainen sarja. Lohkot on jaettu pääosin maantieteellisin perustein eikä lohkojen keskinäisillä otteluilla ole muita runkosarjaotteluita suurempaa painoarvoa sarjataulukkoon nähden.

Pudotuspelit pelataan paras seitsemästä -systeemillä eli neljällä voitolla joukkue etenee seuraavaan vaiheeseen. Runkosarjakauden päätyttyä kuusi parhaiten sijoittunutta etenee suoraan puolivälieriin, mutta sijoille 7-10 päätyneet joukkueet pelaavat ristiin pudotuspelikarsinnan, joita myös ivallisesti ”säälipleijareiksi” kutsutaan. Kahdella voitolla joukkue lunastaa paikan puolivälieriin. Ainoastaan pronssiottelu pelataan kerrasta poikki -periaatteella.

Menestyksekkäimpiä seuroja ja henkilöitä

Suomen epävirallinen jääkiekkopääkaupunki Tampere on kahminut valtaosan pääsarjatason mestaruuksia, jos lasketaan yhteen SM-sarjan, SM-liigan ja Liigan aikaiset kultamitalit. TBK, Tappara, Ilves ja Koo-Vee ovat tuoneet Suomen mestaruuden kaupunkiin komeat 45 kertaa. Maratontaulukon kakkosena komeilee TPS yhteensä 21 mestaruudella ja kolmantena Kärpät 14 kullalla. Kaikkien aikojen ensimmäisen Suomen mestaruuden voitti vuonna 1928 Viipurin Reipas.

SM-liigan historian ikonisin pelaaja on ehkä Ilves-legenda Raimo Helminen, mutta oululaislähtöinen puolustaja Ilkka Mikkola on kaikkien aikojen eniten Suomen mestaruuksia ja SM-mitaleja urallaan saavuttanut pelaaja. Pitkäaikaisen Kärppäkapteenin palkintokaapista löytyy kahdeksan kultamitalia ja kolme muuta SM-mitalia. Valmentajista Karri Kivi nousi suureen maineeseen 2010-luvulla ensin luotsatessaan Ässät sen seurahistorian kolmanteen Suomen mestaruuteen keväällä 2013 ja pian sen jälkeen nuorten maajoukkueen MM-kultaan tammikuussa 2014.

Liiga mediassa

Liigan televisiointioikeudet ovat olleet viime vuosina haluttua tavaraa. Vuonna 2010 URHOtv alkoi näyttää kaikki SM-liigapelit suorana omilta kanaviltaan ja siitä lähtien jokainen pääsarjatason ottelu on Suomessa televisioitu. Ainoastaan jalkapallon Veikkausliiga on TV-otteluiden osalta tasa-arvoinen Liigaan verrattuna, tosin Liigan medianäkyvyys on muutoin laajempaa. Sanoma Median omistaman Ruutu-palvelun televisiointioikeudet päättyvät kauden 2017-2018 päätteeksi, jonka jälkeen Telia ottaa Liigan lähetystoiminnan haltuunsa seuraavaksi kuudeksi vuodeksi.

Kaikki valtakunnalliset sanomalehdet ja suurin osa paikallisistakin sanomalehdistä uutisoi Liigasta säännöllisesti, jopa päivittäin. Melkein jokaisen Liiga-joukkueen peleistä on tarjolla lisäksi radioselostus.

Kritiikkiä

Liigaa on usein arvosteltu liian sulkeutuneeksi ja yllätyksettömäksi sarjaksi. Suljetun sarjasysteemin takia monen heikommin menestyvän joukkueen ainoaksi taloudelliseksi pelastukseksi kauden päätteeksi jää kalliimpien pelaajien poismyyminen, jolloin viimeiset runkosarjakierrokset pelataan pääasiassa omien junioreiden voimin. Koska sarjaporrasta alemmaksi ei ole mahdollista pudota, moni häntäpään joukkue ryhtyykin ”loppuunmyyntiin” fanien vastustuksista huolimatta. Kaukaloväkivalta, epäjohdonmukaisuus kurinpitopäätöksissä ja yleisökato ovat myös yleisiä, vuosittain toistuvia valituksen aiheita.