Suomen jääkiekkomaajoukkue – Leijonat

Kun puhutaan Suomen tunnetuimmista ja arvokkaimmista urheilubrändeistä, on vaikea sivuuttaa Suomen jääkiekkomaajoukkuetta eli tuttavallisemmin Leijonia. Lajin jättisuosion ansiosta maamme jääkiekkoseurojen juniorimyllyt kasvattavat vuodesta toiseen uusia kansainvälisiä supertähtiä, joita ovat muun muassa Selänne, Jokinen, Filppula, Rask, Rinne, Donskoi, Teräväinen, Aho ja Laine. NHL-kaukaloissa menestyneiden suomalaisten lista on pitkä – ja uusia nimiä lisätään jonon jatkoksi vuosittain.

Taalajäiden ulkopuolellakin löytyy kovia nimiä, esimerkiksi KHL:ssä menestystä napsiva Jokerit on pullollaan A-maajoukkuetasoisia pelimiehiä, unohtamatta yksittäisiä huippunimiä Ruotsin SHL:ssä tai Sveitsin pääsarjassa. Kaiken tämän takana omat kotimaiset jääkiekkoseuramme jauhavat yhä uusia nimiä aikuisten sarjoihin ja sitä kautta kansainvälisille jäille.

 

Ei siis ole mikään ihme, että Suomi on jääkiekkomaiden kovinta kastia, kun pelaajamateriaali ja -tuotanto ovat näin kovalla tasolla. Jos Kanadan ja Yhdysvaltojen kansalaisia ei lasketa, suomalaiset sekä ruotsalaiset ovat parhaiten edustetut kansallisuudet NHL-joukkueiden pukukopeissa. Timanttisen kova taso heijastuu myös luonnollisesti Suomen maajoukkueeseen, jolta kotimainen kiekkoyleisö ei odota joka kevät järjestettävissä lajin maailmanmestaruuskisoissa enempää eikä vähempää kuin vähintään välieräpaikan saavuttamista.

Alkuvuodet

Leijonien historia ulottuu aina 1920-luvulle, jolloin jääkiekkoilijat alkoivat järjestäytyä. Vuonna 1927 starttasikin SM-sarja ensimmäistä kertaa ja seuraavana vuonna, kun ensimmäiset SM-mitalit jaettiin, pelattiinkin jo ensimmäiset maaottelut ja liityttiin Kansainväliseen jääkiekkoliittoon. MM-kisoihin osallistuttiin 1939 päävalmentaja Erkki Saarisen johdolla, mutta noista kisoista Suomen joukkue palasi Sveitsistä kylmään pohjolaan viisi tappiota ja kisojen viimeinen sija niskassaan.

Sotavuosina Suomen urheilutoiminta oli hetken aikaa jäissä, mutta taas 1940-luvun puolivälin jälkeen Leijonat pääsivät kunnolla tositoimiin kaukaloissa. Maajoukkuelegenda Aarne Honkavaara oli uransa huipulla ja ikoninen leijonavaakuna otettiin maajoukkuepaidoissa käyttöön. Alati paranevat otteet MM-kisoissa ja muissa arvo-otteluissa rohkaisivat suomalaisia kiekkopäättäjiä ottamaan osaa Oslon talviolympialaisiin 1952 ja tuosta ensimmäisestä olympiaturnauksesta tuloksena oli seitsemäs sija, kun voitosta taisteli yhteensä yhdeksän maata.

Kanadalaissyntyisen Joe Wirkkusen johdolla Suomi taisteli 60-luvun jokaisissa MM- ja olympiakisoissa voitosta, mutta parhaimmillaan Leijonien saldona oli nelossija vuoden 1962 maailmanmestaruusmittelöistä. Tässä vaiheessa kuitenkin oltiin saavutettu vankkaa jalansijaa kansainvälisissä kiekkopiireissä ja päästy säännöllisesti osallistumaan arvokisoihin ja ne olivatkin yksittäisiä kisamenestyksiä paljon suurempia saavutuksia. Peruskivi jatkuvalle jääkiekkomenestykselle maaotteluissa oli muurattu.

Mitalikantaan kiinni

1970-luku toi tullessaan yhä enemmän tähtipelaajia, joita olivat muun muassa Reijo Ruotsalainen, Matti Keinonen sekä Lasse Oksanen ja arvokisoissa jäätiin vain kerran kärkiviisikon ulkopuolelle. Kilpailuolosuhteet paranivat kohisten, kun uusia jäähalleja rakennettiin ympäri Suomea ja sitä myötä harjoittelukautta saatiin pidennettyä ja puitteita kohennettua. 1980-luvulle tultaessa Leijonista voitiinkin jo puhua laadukkaana kiekkomaana, kun Kurri, Tikkanen ja kumppanit levittivät Suomi-kiekon mainetta Atlantin toisella puolella.

Calgaryn talviolympialaiset 1988 olivatkin Suomen miesten jääkiekkomaajoukkueelle varsinainen virstanpylväs. 60 vuoden määrätietoisen maajoukkuetyön jälkeen Leijonat saavuttivat ensimmäisen eliittiluokan arvokisamitalinsa, mikäli muutamaa aiempaa EM-kisamitalia ei oteta huomioon. Suomen hopeamitali oli palkinto kovasta työstä sekä itse joukkueelle, että tuolloin 59-vuotiaalle Suomen Jääkiekkoliitolle. Pian tämän jälkeen, vuonna 1992 Leijonat pääsivät mitalin makuun myös MM-kisoissa, kun tuolloin Ruotsi oli parempi finaalissa lukemin 5-2.

Keskikastista kestomenestyjäksi

90-luku olikin Leijonille varsinaista kulta-aikaa myös sanan varsinaisessa merkityksessä. Koko Suomi juhli, kun maajoukkueemme pääsi ensimmäistä kertaa nostamaan maailmanmestaruuspystin ilmaan keväällä 1995. Saavutuksesta teki vielä maukkaamman se, että voitto tuli juurikin rakkaasta länsinaapurista, Ruotsista. Den glider in soi kaikissa baareissa ja yökerhoissa kautta maan vielä pitkään ottelun jälkeenkin ja joukkueen pelaajat saivat kansallissankarin statuksen. Vuosikymmenen mitalisaalis oli komea – yksi kulta ja neljä hopeaa MM-kisoista ja kaksi olympiapronssia.

Vuosituhannen vaihteessa Suomi oli noussut ylemmästä keskikastista kansainvälisen jääkiekon eliittiin ja oli maailman viiden tai ainakin kuuden kovimman kiekkomaan joukossa Kanadan, Venäjän, USA:n, Ruotsin ja Tšekin ohella. 2000-luvulla menestystä osattiin odottaa Leijonilta niin mediassa kuin kotisohvillakin ja mitalipeleissä Suomi nähtiinkin useampaankin otteeseen. Seuraavaa kultamitalia saatiin kuitenkin odottaa 16 vuotta, kun 2011 Leijonat kaatoi jälleen Ruotsin MM-finaalissa.

Nykytilanne

Toisin kuin monissa muissa urheilulajeissa, jääkiekon MM-kisoissa harvoin nähdään millään joukkueella jäällä maan kovinta kokoonpanoa. NHL-kauden päällekkäisyyden ja seurojen haluttomuuden vuoksi pelaajia ei maailman kovimmasta kiekkoliigasta helpolla päästetä edustamaan maataan, vaan totuttuun tapaan vain olympialaisissa taalaliigan pelaajat ovat päässeet maajoukkuettaan edustamaan. Poikkeuksena tähän tulee hyvin todennäköisesti olemaan ensi vuoden talvikisat, sillä NHL on useaan otteeseen ilmoittanut, ettei se aio päästää pelaajiaan olympialaisiin lainkaan.

Suomen pieneen väkilukuun nähden Leijonien kokoonpanoon onneksi löytyy pelaajia pitkin Eurooppaa, ja heidän takanaan maajoukkueen johto seisoo täydellä luottamuksella. Esimerkiksi Anssi Salmela ja Lasse Kukkonen ovat profiloituneet varsinaisiksi luottomaajoukkuepelaajiksi, vaikka liiga vaihtuisikin vuodesta toiseen. Pelaajien keskuudessa arvostus MM-kisoja kohtaan vaihtelee kuitenkin suuresti. Toisille kutsu Leijonapaitaan on kunnia-asia, toiset näkevät maaottelut vain turhina loukkaantumisriskeinä.

Knoppitietoa Suomen jääkiekkomaajoukkueesta

  • Ensimmäinen ottelu: 29.1.1928 Ruotsia vastaan. Ruotsi voitti 8-1
  • Yhteensä 13 MM-mitalia ja 6 olympiamitalia
  • Kuusi jäädytettyä pelinumeroa (Selänne 8, Koivu 11, Helminen 14, Peltonen 16, Kurri 17 ja Lehtinen 26)
  • Raimo Helminen pelannut eniten A-maaotteluita Leijonapaidassa (331)
  • 22 eri päävalmentajaa vuoteen 2017 mennessä (nykyinen: Lauri Marjamäki)